Jatko-opiskelupakko ei korjaa syrjäytymistä peruskoulussa

Kunnissa viimeistellään parhaillaan ensi vuoden talousarvioita epävarmojen tietojen varassa. Suunnitelmissa oleva oppivelvollisuuden laajentaminen aiheuttaisi merkittäviä muutoksia kuntien talouteen jo ensi vuodelle, mutta koska lakia ei vielä ole, on ennakointi mahdotonta. Uuden lain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden syksyllä. Aikataulu on vaikea sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille.

Suomessa jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää ilman toisen asteen tutkintoa, mikä johtaa selvästi huonompaan asemaan työmarkkinoilla kuin tutkinnon suorittaneilla. Tämä on vakava ongelma. 

Esitetyssä lakimuutoksessa halutaan pidentää oppivelvollisuus myös toisen asteen opintoihin 18 ikävuoteen saakka. Velvollisuus pitää sisällään ilmaiset oppimateriaalit, jotka aiheuttavatkin pääosan uudistukseen suunnatuista menoista. Varsinaiseen ongelmaan pakko ei vaikuta.

Jos oppilas ei peruskoulun aikana ole saanut kunnon luku- ja kirjoitustaitoa saati halua jatkaa opintoja, ei pakko auta jatkoon. Yläkoulun eritysopettajien ja koulunkäyntiavustajien kovalla työllä läpi peruskoulun saama joukko siirtyy pakon voimin toisen asteen pariin ja sama vaativa työ jatkuu. Ja se vaatii tietysti erityisesti ammatilliseen koulutukseen, Satakunnassa Winnovan ja Sataedun järjestämään koulutukseen suuren määrän lisäpanosta oppilashuoltoon ja erilaisiin tukitoimiin. 

Peruskoulusta valmistuu vuosittain jopa 6000 nuorta, joilla ei ole riittäviä taitoja toisen asteen opintoihin. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei osaa lukea kunnolla peruskoulun päättämisen jälkeen ja monella on erilaisia terveys- ja jaksamisongelmia. Oppimisen ongelmat pitää pystyä ratkaisemaan jo peruskoulussa. Sen sijaan, että maksetaan “chromebookit” kaikille lukiolaisille, pitää kaikki lisäresurssit suunnata perusopetukseen.

Tuli laki voimaan tai ei, kuntien vastuulla on hoitaa lasten varhaiskasvatus ja ensimmäiset kouluvuodet niin, että apua on tarvittaessa saatavilla ja se kohdistuu oikein. Syrjäytymisen torjuminen on tehokkainta varhaisissa vuosissa ja siihen toivottavasti jokaisessa Satakunnan kunnassa panostetaan.

Muita kirjoituksia